Karolina Asén
Suoritin 3 kuukauden maisterivaiheen sosiaalityön harjoittelun Mwanzassa, Pohjois-Tansaniassa WADADA – Solutions on Gender-based violence -järjestössä keväällä 2019. Harjoittelu oli järjestetty Globaali sosiaalityö ry -järjestön kautta. Wadada on paikallinen yhdistys, joka tekee ennalta ehkäisevää väkivaltatyötä. Kirjoitin järjestön toiminnasta aikaisemmin blogissa.
Tämän kirjoituksen tarkoitus on antaa vinkkejä ja näkökulmia sosiaalityön opiskelijoille, jotka harkitsevat harjoittelua ulkomailla. Kirjoitus on tehty Tansanian kokemusteni perusteella, mutta uskon että jotkut vinkit ja näkökulmat pätevät paljolti myös naapurimaissa.
Kannustan ehdottomasti lähtemään harjoitteluun ulkomaille: samanlaista kokemusta ei voi saada kotimaassa! Lisäksi fakta on se, ettei sosiaalityöntekijän uran alkutaipaleella ole usein mahdollisuuksia lähteä ulkomaille. Siispä jos olet kiinnostunut, niin sanoisin: anna mennä!
Kymmenen vinkkiä sosiaalityön harjoitteluun ulkomailla
Onnea sinulle, olet jo lähempänä huikeaa kokemusta, kun edes harkitset asiaa!
- Asenne kohdalleen; uteliaisuus on hyvä alku! Minusta uteliaisuus ihmisiä, kulttuuria ja itselle uutta yhteiskuntaa kohtaan on erittäin hyvä ja tärkeä lähtökohta ulkomaille lähtemiseen. Paljon voi ja kannattaa ehdottomasti lukea ja perehtyä etukäteen, mutta kaikkea ei voi oppia ennen lähtöä. Joten erittäin tärkeä on avoin ja utelias mieli. Paikalliset Tansaniassa ovat hyvin uteliaita ulkomaalaisia kohtaan, joten ole sinäkin!
- Kannattaa opiskella mahdollisimman paljon paikallista kieltä etukäteen, sillä kenttätyö ja arjen asiointi tapahtuu ainakin Tansaniassa enimmäkseen swahiliksi. Ilmainen Duolingo-sovellus on yksi hyvä tapa opiskella kieliä. Kieltä ei opi yhdellä istumalla, joten kieltä kannattaa opiskella vaikka päivittäin. Jotta jaksaisit opiskella kieltä päivittäin, kannattaa asettaa itselleen tarpeeksi matalat tavoitteet, esim. 10 min päivässä. Asettamalla liian korkeat tavoitteet todennäköisemmin luovutat kokonaan sen sijaan että näkisit edes pienen vaivan. Mikäli mahdollista, kannattaa ehdottomasti käydä ihan oikealla kielikurssilla ennen harjoittelua tai sen aikana.
- Jos olet vaaleaihoinen, tulet saamaan paljon huomioita missä ikinä liikutkin. “Mzungu” (valkoinen) on sana, jota kuulee yleensä monta kertaa päivässä. Mzungun huutelu saattaa väsyttää etenkin alussa. Huuteluun kuitenkin tottuu, eivätkä paikalliset tarkoita sillä yleensä mitään pahaa. Kun on valkoinen ja keskiluokkaa eikä kuulu sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin, on mielestäni ihan tervettä kokea edes joskus olevansa vähemmistön edustaja – vieläpä siten, että muut näkevät sen päällepäin. Sellaista monen arki Suomessakin on.
- Jonkinlaisen kulttuurishokin tulet saamaan alussa – ja ehkä myöhemminkin. Se on tavallista ja kuuluu asiaan. “Shokki” kuulostaa ikävältä, mutta se ei ole mitenkään vaarallista tai outoa: opit aivan valtavan paljon itsestäsi ja uudesta kulttuurista tämän “shokin” kautta. Myös palautetta annetaan eri tavalla eri kulttuureissa. Esimerkiksi verrattuna Suomen aika suoraan palautekulttuuriin työ- ja opiskelumaailmassa, Tansaniassa ei ole tavallista antaa palautetta – varsinkaan kielteistä – kasvotusten. Yritä siis olla avoin, äläkä hätäile, jos välillä mietityttää ymmärrätkö asiat tai tilanteet oikein. Aina voi kysyä ja selvittää asiat!
- Muista roolisi. Harjoittelijana päätehtäväsi on oppia uutta, eikä parantaa maailmaa. Maailmaa parannat mielestäni parhaiten tässä yhtälössä avoimella mielellä sekä osoittamalla kiinnostusta ja paikallisen kulttuurin kunnioitusta. Ei kannata lähteä sillä asenteella, että tulen korjaamaan asioita nyt muutaman kuukauden työharjoittelun aikana. Se on mahdotonta uudessa yhteiskunnassa, jossa rakenteet, kulttuuri, kieli ja työskentelytavat ovat uusia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettetkö voisi auttaa osaamisellasi ja ideoillasi. Ideat kannattaa esitellä juuri sellaisina: ideoina. Erittäin tärkeää on myös muistaa, kuinka iso etuoikeus on että ylipäänsä voi lähteä ulkomaille suorittamaan sosiaalityön työharjoittelua. Siihen kuuluu myös suuri vastuu, esimerkiksi siitä miten käyttäytyy kunnioittavasti toisessa kulttuurissa, minkälaisia kuvia jakaa somessa tai miten kertoo tapahtumista ja olosuhteista ihmisille täällä kotona!
- Maalaisjärjellä pääse pitkälle. Kun selvittää, missä ei kannata liikkua ja mitä kannattaa varoa, on jo aika turvassa. Ei kannata olla naiivi, muttei myöskään vainoharhainen. Rokotusten, malariaestolääkitysten, matkavakuutuksen ym. on oltava kunnossa ennen lähtöä, mutta muuten käsihygienia on tärkein ennaltaehkäisevä tekijä paikan päällä. Pieni terveysstressi kuuluu asiaan kun matkustaa, kunhan et annat sen ottaa liikaa tilaa arjessasi, sillä apua saa tarvittaessa.
- Asuminen: Varsinkin jos olet menossa työharjoitteluun yksin, suosittelen että yrität löytää vuokrattavan huoneen lähellä harjoittelupaikkaasi, suhteellinen lähellä keskustaa ja mieluummin jaetun asunnon, jotta saat heti uusia tuttavia. Afrikan itärannikko on päiväntasaajalla, mikä tarkoittaa sitä että noin seitsemän aikaan illalla pimenee nopeasti eikä ole paljon katuvaloja. Ainoastaan ihan ydinkeskustasta löytyy valoa, joten on kätevä asua lähellä kaikkea ettei menee turhan paljon aikaa ja rahaa taksimatkoihin.
- SoMe to the rescue! Ennen lähtöä voi Facebookin kautta löytää ”expats-ryhmiä”, mistä saattaa löytää asuntoja ja muutenkin saada tietoa tapahtumista tulevassa kotikaupungissa. Ryhmien nimistä voi kysyä vanhoilta harjoittelijoilta tai GST:n kautta. Ulkomaan harjoittelun jo suorittaneelta henkilöltä voit myös saada muuta timanttista tietoa, joten kannattaa GST:n kautta kysellä keneltä voit saada tietoa sinun tulevasta harjoittelupaikastasi tai kaupungista. Kannattaa myös lukea tieteellisiä artikkeleita tai väitöskirjoja tulevasta harjoitteluaiheesta kohdemaassa ja perehtyä siihen. Mitä enemmän tietää etukäteen, sitä parempi fiilis on lähteä ja sitä paremmin voi ymmärtää eri tilanteita ja toimintatapoja paikan päällä.
- Aika: Kolme kuukautta, mikä on tavallinen harjoittelujakson pituus GST:n kautta, on tosi lyhyt aika, eli ota kaikki ilo irti ajasta, opi uutta ja ennen kaikkea nauti! Saatat toki tuntea koti-ikävää ja se on aivan ok, onneksi se menee ohi, ja eihän Suomi mihinkään mene. Paras reseptini koti-ikävälle: hyväksy se, salli itsesi tuntea ikävää ja puhu siitä ystäville paikan päällä tai soita kotiin. Tansanian ja Suomen välillä ei ole aikaeroa joten on helppoa soittaa kotiin vaikka whatsapp-puhelu. Ajalla on lisäksi erilainen merkitys Suomessa kuin Tansaniassa. Olemme Suomessa tottuneita suhteellinen nopeaan, jopa usemmiten stressaavaan elämänrytmiin. Tansaniassa kuitenkin monet asiat vievät eri tavalla aikaa kuin Suomessa, struktuurien tai kulttuurien takia, joten kannattaa valmistautua siihen että usein kokoukset ovat pitkiä ja työaikataulut liukuvia.
- Ihmissuhteet ja kohtaamiset ovat A & O. Asia, mitä eniten ihailen tansanialaisessa kulttuurissa on paikallisten uskomaton lämpö ja yhteisöllisyys. Yhteisöllisyys ja perhekeskeisyys ovat tärkeitä arvoja tansanialaisessa kulttuurissa. Joten anna ihmissuhteisiin ja kohtaamisiin aikaa ja yritä olla stressaamatta turhista asioista, koska todennäköisesti kukaan muu ei myöskään stressaa niistä liikaa. Sen sijaan keskity oleellisiin asioihin mihin työharjoittelun aikana voit vaikuttaa, ja mistä voit oppia asioita mitä et Suomessa voisi oppia.
Kirjoittaja Karolina Asén suoritti maisterivaiheen sosiaalityön harjoittelunsa WADADA -järjestössä Mwanzassa, Tansaniassa.
