Eveliina Julkunen
Pakolaisleiri, Shatila, Beirut, Libanon, Euroopan ja Lähi-Idän reuna… Libanon on maa, joka sijaitsee paitsi Välimeren rannalla myös lähellä Turkin, Syyrian ja Palestiinan konfliktialueita. Näin ollen Libanon on myös maa, jossa on paljon konflikteja pakoon lähteneitä ihmisiä – pakolaisia. Libanonissa on kansainvälisen YK:n alaisen pakolaisjärjestö UNHCR:n arvion mukaan tällä hetkellä suurin määrä pakolaisia suhteutettuna maan populaatioon – kyllä, kuutta maan kansalaista kohden on yksi pakolainen (UNHCR 2018). Pakolaiset ovat pääosin palestiinalaisia ja syyrialaisia.
Miten tamperelainen sosiaalityön järjestö sitten liittyy Libanoniin? Globaali sosiaalityö ry tukee ProSofi-kummitoiminnan kautta sosiaalityötä pääkaupunki Beirutissa sijaitsevalla Shatilan pakolaisleirillä. Tuemme pakolaisleirin sosiaalityötä kummirenkaan kautta kerättävällä taloudellisella tuella, jonka avulla mahdollistamme osaltamme Shatilassa toimivan yhteistyöjärjestömme The National Institution of Social Care and Vocational Training -järjestön toteuttamaa sosiaalityötä leirissä. Myös lyhenteellä NISCVT tunnettu järjestö työskentelee eri puolilla Libanonia sijaitsevissa pakolaisleireissä tarjoten leireillä asuvien (pääosin) palestiinalaisten tarvitsemia palveluita, joita Libanonin valtion ei heillä tarjoa.
Syksyn 2019 aikana Libanonista kuului kansainvälisen median uutiskynnyksenkin ylittäneitä uutisia. Maassa on järjestetty lukuisia hallitusta vastustavia mielenosoituksia ja maa on ollut kaaottisessa tilassa. Protestit ovat jatkuneet myös tänä vuonna. Protestien taustalla on mielenosoittajia huolestuttava tuotteiden raju hintojen nousu, työttömyys, maksamattomat palkat, tärkeän whatsapp-sovelluksen ehdotettu maksullisuus ja talouskriisi, sillä maa on pahasti velkaantunut ja maan hallinnon uskotaan olevan vahvasti korruptoitunut. Keskuspankki on puolestaan ennustanut talouden totaalista romahtamista ja hallitus pitänyt kiinni tiukoista säästötavoitteistaan maan talouden pelastamiseksi. (Reuters 2019, Yle 2019).
Libanonin vaikea tilanne on vaikuttanut myös ihmisten arkeen ProSofi-kummitoiminnan tukemassa Shatilassa. Shatilassa elää arvioilta 15-20 000 pakolaista, joista suurin osa on palestiinalaisia. Yhteistyöjärjestömme NISCVT:n johtajan Kassem Ainan mukaan ruoan ja bensiinin hinnat ovat nousseet, pankkien toimintaa on rajoitettu, palkkoja on alennettu yhtäkkisesti ja yleinen epävarmuus tulevaisuudesta on lisääntynyt. Pankeista ei välttämättä saa ulos rahaa (Sironen 2019). Vallitseva tilanne on vaikuttanut niin paikallisten kuin pakolaisena maassa elävien arkeen, eikä kiristynyt tilanne ole edullinen jo nyt vaikeissa olosuhteissa eläville pakolaisille. Esimerkiksi Shatilan leirillä olosuhteet ovat vaikeat puhtaan veden, sanitaation ja infrastruktuurin suhteen, mutta arjen välttämättömyyksien lisäksi huolestuttavaa on myös ihmisten ja heitä auttavien ammattilaisten jaksaminen epävarmuuden vallitessa.
Shatilassa työskentelevät sosiaalityöntekijät ovat kovien paineiden alla. Maan tilanteesta huolimatta NISCVT on jatkanut työskentelyään ja pakolaisleirien perustyö on jatkunut ennallaan. Shatilan alueen asukkaat voivat saada NISCVT-järjestön kautta muun muassa hammaslääkäripalveluja sekä päiväkoti- ja vapaa-ajan toimintaa lapsille, jotta vanhemmat voivat työskennellä. Työnteko on laillista ja lisäksi monelle pakolaiselle tärkeää, joskin työskentelymahdollisuuksia saatetaan rajoittaa kansalaisuuden perusteella (Hirvonen 2019).
Mihin suuntaan Libanonin tilanne kehittyy ja miten se vaikuttaa pakolaisleirien arkeen? Tämä jää nähtäväksi. Libanon kuohuu aika ajoin sisäisesti ja tämän hetkiset protestit ovat olleet voimakkaita. Maalla on nyt vuoden 2020 alussa uusi pääministeri ja neuvottelut Maailmanpankin kanssa maan taloustilanteesta ovat käynnissä. Toisaalta samanaikaisesti palestiinalaispakolaisten arjen vaihtoehdottomuus, elinolosuhteiden niukkuus ja elämä erillään Palestiinasta alkaa vaikuttaa ainakin ulkopuolelta katsojan silmin liiankin pysyvältä. Toivottavaa olisi, että NISCVT:n missio joskus toteutuu – “NISCVT foresees justice, peace, freedom, and national independence for the Palestinian people to return back their homeland where they can have their full rights as humans.” (NISCVT 2020).
LÄHTEET
- Hirvonen, Hanna (2019) Pimeitä kuvia ja puhetta ikävästä – kurkistus toimittajan työhön Libanonin palestiinalaisten keskuudessa. Blogi-kirjoitus Lähi-Itä NYT-blogissa. Saatavilla: Haettu 19.1.2020. Saatavilla: http://lahi-itanyt.fi/paalta/pimeita-kuvia-ja-puhetta-ikavasta-kurkistus-toimittajan-tyohon-libanonin-palestiinalaisten-keskuudessa/
- Reuters (2019) ’We can’t take it anymore’: As Lebanon economy skids, jobs in firing line. Haettu 18.1.2020. Saatavilla: https://www.reuters.com/article/us-lebanon-protests-economy/we-cant-take-it-anymore-as-lebanon-economy-skids-jobs-in-firing-line-idUSKBN1XR0I0
- NISCVT (2020) Vision. http://www.socialcare.org/portal/history/46/
- Sironen, Evelina (2019) Saako Libaonin viimein uuden pääministerin? Blogi-kirjoitus Lähi-Itä NYT-blogissa. Saatavilla: https://lahi-itanyt.fi/nyt/saako-libanon-vihdoin-uuden-paaministerin/.
- UNHCR (2018) Global Trends. Forced Diplacement in 2018. Haettu 18.1.2020. Saatavilla: www.unhcr.org/globaltrends2018/.
- YLE (2019) Libanon on syvässä finanssikriisissä – Automaateista ei aina saa dollareita ja se tekee kansasta levottoman. Haettu 18.1.2020. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-11007302
ps. Näin liityt ProSofi-kummirenkaaseen, jos kiinnostuit palestiinalaispakolaisten auttamisesta: Ota yhteyttä ProSofi-kummitoiminnan koordinaattoriin Eveliinaan sähköpostitse eveliina.julkunen19(at)gmail.com. Kummimaksu on 120€/vuosi sekä opiskelijoilta, vähävaraisilta ja eläkeläisiltä 60€/ vuosi.
Kirjoittaja Eveliina Julkunen on Globaali sosiaalityö ry:n ProSofi-kummitoiminnan koordinaattori.
